Ovenavaus

Olemassaolevat värit on järjestetty Ruoholahden K-raudassa valööreihin ja numerojärjestykseen. Värikarttaa on liikaa, mieli tulee kipeäksi makeasta. Siellä lopussa alhaalla on harmaa X428. Aion tunnustella sitä jalkapohjilla tästä lähtien. Se punertaa ehkä hieman. Sopii polkuanturoita vasten.

Ja sitten on harmaata joka muuttuu vaaleansiniseksi suurina pintoina. Seinät sillä. Muusta tulee valkoista. Nukun pilven sisällä jonkinlaista haparoivaa onnea, yölamppuja, kylpyhuoneen viistokaton varjoa. Tulee ensimmäinen talvi ja häkkilyhty sulkee minut minun kotini varjoihin. Talo tuntuu hengittävän kovin turvallista värettä, ja vastapäisestä ikkunasta tuijottaa punainen kissa. Ulkona asiat ovat äänettömiä. Tyhjässä huoneessa on vielä terävä kaiku, mutta nurkassa on tuoli, joka katsoo tiskipöytää kohti ja siinä oleviin identtisiin avainnippuihin. Nekaksinkertaistuvat pöytälevyä vasten metallinharmaina sumukuvina.